Irja Aunio ja siirtolaiset

Kun Irja Aunio oli ollut muutaman kuukauden opettajana Teijolla vuonna 1939, alkoi talvisota, ja opettajan työ vaihtui karjalan siirtolaisten auttamiseen.

”Kolmekymmentyhdeksän, itsenäisyyspäivänä, tänne Teijolle tuotiin ensimmäiset siirtolaiset ja Teijon kouluun sijoitettiin seitsemänkymmentviis siirtolaista, [...] ihan joukolla vaan. Luokkiin laitettiin laudoista lavereita, ja me martat ja muut, laitettiin patjoja. Oli patjankuoria ja ne täytettiin oljilla. Yläkoulun luokissa oli ihan täyttä, samaten alakoulun luokissa, että seitsemänkyntviis henkeä. Voimistelusalissa oli sillon semmonen kenttäkeittiö, semmonen Teijon pata, siinä nää siirtolaiset saivat keittää ruokia, koko porukalle järjestyksessä. [...]

Kun ne siirtolaiset siirrettiin sinne koululle niin yhtäkkii, ne olikin vähä niin kun opettajien niskoilla valvottavana. [...] No kyll ne yleensä, kun ne oli karjalaisia, niin ne sopeutu aika hyvin. [...] Ne joutuvat olemaan siellä Teijon koulussa sitten toukokuuhun saakka. [...] Joku sieltä sitten lähti ja pysty hankkimaan ittelleen jonkunlaisen työpaikan ja eri asunnon, mutta siinä ne sitten elivät ja olivat.

Emännät saivat vuoronperään keittää ruokaa, ei siellä nyt monimutkasta ruokaa voinu olla, koska se kenttäkeittiö oli vaan käytössä. [...] Ensiks talvisodan aikana (sai) aika runsaasti ruokaa, leipääkin tuotiin valmiina. Meillä oli, se on hajotettu, vanha sauna koulun pihalla ja siellä oli leivinuuni. Siirtolaiset saivat siellä paistaa leipää. Ja saunaa käytettiin, tietysti he saivat kylpeä siellä.” 10.5.2000