Irja Aunion (1913-2005) haastattelujen taustaa

Syksyllä 1999 Turun yliopiston professori Kari Immonen kutsui opiskelijoita mukaan tutkimaan Teijon kylän historiaa. Meitä lähti mukaan puolen tusinaa opiskelijaa Kari Immosen ja tutkija Leena Rossin luotsaamaan opetusryhmään. Talven aikana kulttuurihistorian oppiaine järjesti luentosarjan, joka esitteli paikallis- ja teollisuushistoriaa Suomessa. Leena Rossi piti meille kurssin haastattelujen tekemisestä ja muistitiedon tutkimisesta.

Muistitiedolla tarkoitetaan historiantutkimuksessa yksinkertaisesti ihmisten omaa elämää koskevia muistoja, jotka on kerätty talteen esimerkiksi haastattelemalla tai ihmisten omina kirjoituksina. Muistitietoa tarkastellaan kulttuurihistoriassa niin sanottuna laadullisena aineistona. Tällöin ihmisten kertomuksia tarkastellaan kokonaisuuksina, jolloin huomioidaan kerrottujen tosiasioiden lisäksi esimerkiksi kertojan tapa kertoa, kertomuksen taustat, kertojan omat tulkinnat ja painotukset. Leena Rossin sanoin “jokainen ihminen on oman elämäntarinansa asiantuntija”. Muistitiedon käyttö historiantutkimuksessa arkistolähteiden rinnalla on mahdollistanut ihmisten arjen ja juhlan tutkimuksen uudella tavalla, kun tutkijat ovat voineet saada tietoa ei vain tapahtumista vaan myös ihmisten kokemuksista. Muistitiedon tutkiminen liittyy myös mikrohistoriaan, joka on paikallisyhteisöjen ja yksittäisten ihmisten historian tutkimista.

Toukokuussa 2000 ja 2001 Leena Rossi ja me opiskelijat vietimme muutamia päiviä Teijolla haastatellen ihmisiä ja tutustuen kylään. Jokaisella mukana olleella opiskelijalla oli oma erityisalue, johon kukin keskittyi. Koska olin kiinnostunut Teijon koulun vaiheista, minun tehtäväkseni tuli haastatella opettajia, Irja Auniota ja Matti Tuomea. Tapasin Irja Aunion useaan otteeseen hänen kotonaan. Irja oli silloin jo lähes 90-vuotias, mutta hyvin pirteä ja terävä. Hän kertoi mielellään koulun arjesta ja muisteli hyvillä mielin oppilaitaan. Hän kertoi myös paljon sota-ajasta Teijolla ja Teijon kavalkadista, josta Leena Rossi on kirjoittanut erinomaisen artikkelin.

Haastattelujen ja muun tutkimuksen perusteella julkaistiin vuonna 2003 mukana olleiden tutkijoiden ja opiskelijoiden artikkelikokoelma “Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä”. Itse kirjoitin kirjaan artikkelin Teijon koulun historiasta 1700-luvulta nykypäivään. Kirjoitan parhaillaan tutkimusta Teijon Tehtaankansakoulusta vuosina 1869-1910.

Irja Aunio syntyi 29.8.1913 Angelniemellä. Hänen isänsä toimi siellä opettajana. Irja Aunio valmistui opettajaksi Jyväskylän Kasvatusopillisesta korkeakoulusta eli entisestä Jyväskylän seminaarista. Hän oli ensin vuosina 1937-1939 opettajana Uskelan Sirkkulassa ja sitten syksyllä 1939 hänet valittiin opettajaksi Teijolle kolmenkymmenen hakijan joukosta. Talvisodan aikana hän toimi lottana Teijolla ja jatkosodassa Viipurissa. Sodan jälkeen hän jatkoi opettajana Teijolla vuoteen 1974 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Irja Aunio toi mukanaan Teijon kouluun mm. pesäpallon ja hän puvusti ja ohjasi innokkaasti lasten esityksiä. Irja Aunio oli myös kiinnostunut luonnosta ja vei lapset usein retkille lähiympäristöön. Hänen huolellisesti hoitamansa Teijon koulun puutarha oli koululaisille mieluinen leikkipaikka. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti ja opetti lapsia monipuolisesti piirustuksessa. Opettajan töiden ohella Irja Aunio oli mukana mm. Marttojen ja Punaisen ristin toiminnassa, hän mm. toimi useita vuosia SPR:n Teijon osaston puheenjohtajana. Hän oli yhtenä käsikirjoittajana ja näyttelijänä Teijon historiallisessa kavalkadissa. Hän kirjoitti pakinoita ja kirjoituksia lehtiin ja hänen kirjoituksiaan on julkaistu myös kirjoina. Irja Aunio kuoli 2005 Teijolla.

Kaarinassa 16.4.2008

Niina Lehmusjärvi