Kylätoiminnan historiaa Teijon alueella

Mathildedalin kylätoimikunta

Kun Aga Oy ja Wihuri Oy olivat luopuneet Teijosta vuonna 1978, oli kaaos valmis Teijon alueella. Yritykset olivat huolehtineet lähes kaikesta, ”kehdosta hautaan”. Tilanne oli uusi ja outo sekä kunnalle että kyläläisille. Oli aika – ja pakko – ottaa tilanne uudella tavalla haltuun. Näin varmasti ajattelivat kyläläiset tuolloin.

Teijon alueen kylätoiminnan voidaan katsoa alkaneen 24.11.1981, jolloin Mathildedalin kylään perustettiin kylätoimikunta. Toimikunnan monista aikaansaannoksista mainittakoon mm. pienvenesatama kalastusvälinerakennuksineen, uimarannan raivaus ja pukukoppien rakentaminen sekä katuvalojen uudelleen käyttöönotto. Aikaisemmat valot oli nimittäin purettu alueen sähkölinjojen kaapeloinnin yhteydessä. Yritykset vanhustentalon aikaansaamiseksi kariutuivat yli kymmenen vuoden kovien ponnistelujen jälkeen.

Mathildedalin väki väheni pikku hiljaa asuntojen puutteen takia. Kylätoimikunnan vuosikokoukseen 1.2.1993 osallistui vain n. 10 henkilöä. Toimikunnalle ei enää saatu valittua puheenjohtajaa, joten toiminta loppui.

Teijon alueen kylätoimikunta

Teijolla toiminta alkoi 14.10.1984, jolloin 32 aktiivista kyläläistä perusti Teijon, Mutaisten, Metsäkulman, Kirjakkalan, Pellonpään ja Hauenkuonon yhteisen kylätoimikunnan, johon myös Lankkeri seuraavana vuonna liittyi. Sen nimeksi päätettiin ”Teijon alueen kylätoimikunta”. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Suominen ja sihteeriksi Anni Salo.

Kylätoiminnan tarkoituksena oli jo silloin mm. väkeä aktivoimalla ja omatoimisuuteen kannustamalla säilyttää lukumääräisesti täällä olevat työpaikat. Niiden luonne toki voi vuosien varrella muuttua. Tarkoituksena oli myös alueen yhteisten etujen ajaminen ja yhteishengen luominen. Silloinen elinkeinoasiamies Filip Törnroth näki kylätoimikunnan oivana työvälineenä mm. saada paikkakuntalaisten näkökulmat ja tarpeet kunnan tietoon ennen päätösten tekoa.

Teijon alueen ensimmäinen kyläkysely tehtiin välittömästi toiminnan alettua tammi­kuussa 1985. Kyselylomakkeita lähetettiin n. 300, ja niitä palautettiin n. 30 kpl eli noin 10 %. Ensimmäinen Juhannusjuhla järjestettiin kylätoimikunnan aloitteesta myös 1985. Teijon Alueen Kyläyhdistyksen edeltäjän eli Teijon kylätoimikunnan puheenjohtajina Jari Suomisen jälkeen toimivat Erkki Laakso 13.11.1985-, Pekka Ristola 4.12.1986- ja Urho Elo 19.11.1989-.

Suurimpia asioita olivat kulkuoikeuden säilyminen kyläläisten käytössä välillä Vilniemi - kartano - keskusta sekä kyläsaunan kunnostus ja jatkuva ylläpito. Mainittaviin saavutuksiin kuuluu myös vanhan pajan kunnostus talkoovoimin; talkootunteja kertyi peräti 1500. Samoin vanhojen hiili- eli kolavarastojen kunnostus oli monia talkootunteja vaatinut asia. Alueiden siistinä pitäminen nähtiin tulevaisuuden kannalta tärkeänä. Asiaa hoidettiin kyläläisten talkoovoimin, uusien yrittäjien tukemana. Paljon muutakin positiivista on vuosien varrella saatu aikaan. Merkille pantavaa on uusien yrittäjien ymmärrys ympäristön siisteyden tärkeydestä ja halu panostaa siihen.

Teijon Alueen Kyläyhdistys ry.

Teijon Alueen Kyläyhdistys ry:n perustamiskirja allekirjoitettiin 1.1.1997. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 2.12.1997. Uuden yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Urho Elo 20.3.2005 asti, siitä eteenpäin Tauno Kavén. Yhdistyksen ensimmäisenä sihteerinä toimi Anni Salo 6.4.1997 asti, josta eteenpäin Krista Gustafsson 16.4.1998 saakka. Sen jälkeen sihteerinä toimi Marja-Sisko Ranta 26.3.2006 saakka, jolloin sihteerinä aloitti Leila Närhinen.

Merkittäviä aikaansaannoksia ovat olleet mm seuraavat:

• Teijon kirkon saaminen kyläläisten haltuun yhdessä paikallisten yrittäjien ja yllättävän monien lahjoittajien kanssa
• Jätteiden, papereiden ja ongelmajätteiden keräilyn aikaansaaminen Rouskiksen tuloon asti
• Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen; nopeusrajoitukset sekä Teijon keskustassa että Mathildedalissa, kevyen liikenteen väylät sekä Teijon koulun luona että Mathildedalin keskustassa
• Tieasioista ja teiden valaistuksesta (esim. Pyölynmäki) huolta kantaminen
• Yhteydenpito kuntaan ja kunnan luottamushenkilöihin
• Teijon koulun pihan varustetason parantaminen ja rakennusten maalaus
• Ranta-alueen koko rakennuskannan (sauna, kolamakasiini, venemakasiini ja paja) kunnostaminen